Olet siirtymässä toiselle sivustolle

Olet poistumassa Oy H. Lundbeck Ab:n ylläpitämältä sivustolta!

 

Olet siirtymässä sivustolle:

Peruuta

Masennus

Tietoa masennuksesta

Masennus on vakava sairaus, jonka oireita ovat esimerkiksi alakuloisuus, mielihyvän kokemuksen ja energian puute, keskittymisvaikeudet sekä itsemurha-ajatukset.

Masennuksesta lyhyesti

Masennus on yleinen sairaus, jonka yhteydessä esiintyy sekä fyysisiä että tunne-elämään ja kognitiiviseen toimintakykyyn liittyviä oireita.1 Nämä oireet vaikuttavat päivittäiseen elämään. Masennusta sairastavat eivät välttämättä pysty enää hallitsemaan mielialojaan tai tunteitaan ja ovat melkein koko ajan alakuloisia. Siksi heidän voi olla vaikea säilyttää työpaikkansa, jatkaa opiskelua ja/tai pitää yllä perhe-elämää tai yhteyksiä muihin ihmisiin.

Masennus voi iskeä kehen tahansa, mutta tietyt sosiaaliset ja biologiset tekijät saattavat lisätä masennuksen riskiä. Lisäksi stressaavat kokemukset, kuten sairaus, työttömyys tai läheisen menettäminen, voivat joillakin laukaista masennuksen.

Faktoja masennuksesta

Masennus on yksi sairausalueista, johon Lundbeck keskittyy. Se on vakava sairaus, jossa esiintyy erilaisia oireita mukaan lukien alakuloisuus, energian puute sekä itsemurha-ajatukset.1

Masennukseen voi liittyä myös muita oireita kuten kognitiivisia ongelmia, mukaan lukien muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet.1 Masennuksen kognitiiviset oireet saattavat jäädä tunnistamatta sekä terveydenhuollossa että potilaalta itseltään. 2

Masennuksen oireet

Masennus vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Lyhytaikainen alakuloisuus ei kuitenkaan ole masennusta. Masentuneen aivoissa tapahtuu kemiallisia muutoksia ja oireet voivat jatkua viikkoja, kuukausia tai vuosia. Masennus ilmenee eri oireiden yhdistelmänä kolmesta oirekokonaisuudesta: mielialaoireet, kognitiiviset oireet sekä fyysiset oireet.

 

Mielialaoireet – Mielialaoireet kuten surullisuus, toivottomuuden tunne ja ahdistuneisuus ovat ehkä perinteisimpiä masennukseen liitettyjä oireita.1

 

Fyysiset oireet – Masennuksen fyysiset oireet vaihtelevat laajasti ja niihin voi liittyä ongelmia nukkumisessa, ruokahalussa ja painonhallinnassa, seksuaalisen
toiminnan häiriöitä ja päänsärkyä; nämä kaikki ovat hyvin ahdistavia potilaille.1

 

Kognitiiviset oireet – Kognitiiviset oireet vaikuttavat keskittymiskykyyn, muistiin, päätöksentekoon ja ajattelun nopeuteen, joilla voi olla erityisen kielteisiä vaikutuksia päivittäiseen toimintakykyyn vaikuttaen suoriutumiseen työssä tai koulussa.2 Tutkimuksissa on myös havaittu, että kognitiivisia oireita kuten keskittymisvaikeuksia, unohtelua tai päätöksenteon vaikeutta esiintyy jopa 94 % ajasta masennusjaksojen aikana.3 Jopa masennuspotilailla, joiden masennusoireiden ajateltiin lievittyneen, esiintyi kognitiivisia oireita keskimäärin 39−44 % ajasta elpymävaiheen (remissio) aikana.3

 

Vakavimmillaan masennus voi johtaa itsemurha-ajatuksiin ja itsensä vahingoittamiseen.

300 miljoonaa

Arvion mukaan 300 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa elää masennuksen kanssa.3

Yksi kymmenestä

Yksi kymmenestä ihmisestä on ollut poissa työstä masennuksen takia.4

Tarkkailtavia oireita

 

  • Avuttomuuden tunne
  • Itseinhon tunteet
  • Energian puute
  • Mielenkiinnon menetys päivittäisiin toimiin
  • Ruokahalun ja painon muutokset
  • Nukkumisen muutokset (liikaa tai liian vähän) 
  • Keskittymisvaikeudet
  • Toistuvat kuoleman ajatukset 

Tilastotietoja

Masennusta esiintyy ympäri maailman kaikissa sosiaalisissa ryhmissä ja kaikissa ikäryhmissä, sekä miehillä että naisilla.3-5 Yleensä masennusta ilmenee ensimmäisen kerran 20-25 vuotiaana.5 Esiintyvyysarviot vaihtelevat kovasti, mutta useimmissa maissa 8–12% väestöstä sairastaa masennusta jossain elämänsä vaiheessa.5

 

Maailman terveysjärjestö pitää masennusta maailman eniten yleiskuntoa heikentävistä sairauksista.3 Erään tutkimuksen mukaan jopa 66 % masennusta sairastavista oli sitä mieltä, että masennus vammauttaa pahasti.6 Vaikka masennukset on paljon haittaa yksilölle itselleen ja myös yhteiskunnalle, jäävät monet masennusta sairastavat kokonaan vaille hoitoa.6-7

Jos Sinua huolestuttaa, että itselläsi - tai läheiselläsi - on masennuksen oireita, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Diagnoosi ja hoito

Lääkäri voi diagnosoida masennuksen kysymällä oireista, päivittäisestä elämästä ja perhetaustasta. On myös olemassa useita arviointiasteikkoja, joita voidaan käyttää masennuksen oireiden tunnistamisessa ja vaikeusasteen arvioinnissa. Diagnoosin jälkeen yleensä suositellaan erilaisten hoitomuotojen yhdistelmää, mukaan lukien lääkehoitoa, neuvontaa, sosiaalista tukea, liikuntaa ja oma-apumenetelmiä

 

Masennukseen ei ole toistaiseksi parantavaa hoitoa, mutta oireita lievittäviä hoitoja on tarjolla ja tutkimustyö jatkuu.

 

Ystävien ja perheen tuki on myös hyvin tärkeä osa kokonaisvaltaista hoitoa. Masentuneiden läheisiä kannustetaan auttamaan henkilöä avun hakemisessa ja antamaan myös myönteistä vahvistusta kun ensimmäinen askel hoitoon hakeutumisessa on tehty.

  1. American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 5th edition (DSM-5). Washington, D.C.: American Psychiatric Association; 2013.
  2. Hammar Å, Årdal G. Cognitive functioning in major depression – a summary. Front Hum Neurosci 2009; 3: 26.
  3. World Health Organization. Depression fact sheet. 2020. Available at https://www.who.int/en/news-room/fact-sheets/detail/depression. Accessed January 2020.
  4. Conradi HJ, Ormel J, de Jonge P. Presence of individual (residual) symptoms during depressive episodes and periods of remission: a 3-year prospective study. Psychol Med 2011; 41 (6): 1165–1174.
  5. Andrade L, Caraveo-Anduaga JJ, Berglund P, et al. The epidemiology of major depressive episodes: results from the International Consortium of Psychiatric Epidemiology (ICPE) Surveys. Int J Methods Psychiatr Res 2003; 12 (1): 3–21. Erratum in: Int J Methods Psychiatr Res 2003; 12 (3): 165.
  6. Kessler RC, Aguilar-Gaxiola S, Alonso J, et al. The global burden of mental disorders: An update from the WHO World Mental Health (WMH) Surveys. Epidemiol Psichiatr Soc 2009; 18 (1): 23–33.
  7. Wang PS, Aguilar-Gaxiola S, Alonso J, et al. Use of mental health services for anxiety, mood, and substance disorders in 17 countries in the WHO world mental health surveys. Lancet 2007; 370 (9590): 841–850.

  1. American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 5th edition (DSM-5). Washington, D.C.: American Psychiatric Association; 2013.
  2. Conradi H, Ormel J, De Jonge P. Presence of individual (residual) symptoms during depressive episodes and periods of remission: A 3-year prospective study. Psychol Med 2011; 41(6): 1165-1174.
  3. Andrade L, Caraveo-Anduaga JJ, Berglund P, et al. The epidemiology of major depressive episodes: Results from the International Consortium of Psychiatric Epidemiology (ICPE) Surveys. Int J Methods Psychiatr Res 2003; 12(1): 3–21. Erratum in: Int J Methods Psychiatr Res 2003; 12(3): 165.
  4. IDEA: Impact of Depression at Work in Europe Audit Final report. Ipsos Healthcare. October 2012.

More from lundbeck

Our History

A long, proud story has led Lundbeck to where it is today.

Research and Development  

R&D of new and improved treatments is at the core of what we do.

Restoring Brain Health

What brain health means to us at Lundbeck.