Olet siirtymässä toiselle sivustolle

Olet poistumassa Oy H. Lundbeck Ab:n ylläpitämältä sivustolta!

 

Olet siirtymässä sivustolle:

Peruuta

Parkinsonin tauti

Mitä Parkinsonin tauti on

Parkinsonin tauti on etenevä sairaus, jossa normaalisti hermovälittäjäaine dopamiinia tuottavat hermosolut vähitellen tuhoutuvat, mikä aiheuttaa ongelmia liikkeiden hallinnassa sekä muita kuin liikkeisiin liittyviä oireita.

yleiskatsaus parkinsonin tautiin

Parkinsonin tauti on pitkäaikainen, etenevä aivosairaus, jota esiintyy yleensä yli 60-vuotiailla.1 Parkinsonin tautia sairastavien on vaikea hallita liikkeitään, ja oireet pahenevat sairauden edetessä. Lopulta Parkinsonin tauti johtaa siihen, että päivittäinen toimintakyky heikkenee.

Parkinsonin taudin oireet johtuvat hermosolujen tuhoutumisesta liikkeiden hallintaan vaikuttavalla aivoalueella sekä esimerkiksi mielialaan, uneen ja ajatteluun vaikuttavilla alueilla. Hermosolujen tuhoutumisen tarkkaa syytä ei vielä tiedetä, mutta sekä perinnöllisten, ympäristöön että ikääntymiseen liittyvien tekijöiden uskotaan vaikuttavan siihen.2

Tietoa Parkinsonin taudista

Parkinsonin tauti on yksi sairausalueista, joihin Lundbeck keskittyy. Se on etenevä sairaus, johon liittyy pääasiassa motorisia oireita (lepovapina, lihasjäykkyys, hidasliikkeisyys  ja tasapainovaikeudet). Siihen liittyy myös erilaisia ei-motorisia oireita.1 Motoriset oireet johtuvat aivoissa olevien dopamiinia tuottavien solujen tuhoutumisesta.2

 Parkinsonin taudin esiintyvyys kaksinkertaistuu Yhdysvalloissa vuoteen 2040 mennessä (verrattuna vuoteen 2010).5

oireet

Parkinsonin tauti on etenevä sairaus, joten ajan myötä tulee uusia oireita ja entiset pahenevat hitaasti. Sairaus ei ole kuitenkaan kuolemaan johtava – potilaat voivat elää ehkä 15–25 vuotta diagnoosin jälkeen – vaan pitkäaikainen (krooninen).3

 

Parkinsonin taudin oireet voidaan jakaa motorisiin ja ei-motorisiin oireisiin sekä komplikaatioihin.

 

  • Motoriset oireet - Parkinsonin taudin klassiset oireet – niin sanotut motoriset (liikkumiseen liittyvät) oireet- ovat vapina, hidasliikkeisyys, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet.
 
  • Ei-motoriset oireet – Nämä ovat läsnä kaikissa Parkinsonin taudin vaiheissa ja ne vaikuttavat merkittävästi potilaan elämänlaatuun; esimerkiksi yllättävä verenpaineen lasku seistessä, mielialahäiriöt, unihäiriöt, aistiongelmat, hajuaistin menetys, ummetus ja kognitiiviset ongelmat (muistiongelmat, ajattelun hitaus, sekavuus ja dementia).4,5
 
  • Komplikaatiot – Komplikaaitoita voi alkaa ilmaantua useiden hoitovuosien jälkeen.6 Niihin saattaa sisältyä vaihtelua oireiden hallinnan hyvien ja huonojen kausien välillä.

Kaikki nämä oireet lisäävät sairauden aiheuttamaa taakkaa huomattavasti.

~ 6 miljoonaa

potilasta maailmanlaajuisesti sairastaa Parkinsonin tautia.3

 1%

yli 60-vuotiaista sairastaa Parkinsonin tautia.6

Epidemiology and burden

Parkinsonin tauti on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista. Se koskettaa maailmanlaajuisesti noin 6 miljoonaa miestä ja naista.7 

Parkinsonin taudin esiintyvyyden odotetaan kaksinkertaistuvan Yhdysvalloissa vuoteen 2049 mennessä (verrattuna vuoteen 2010).8

Parkinsonin tauti kehittyy yleensä noin 60 ikävuoden molemminpuolin,1 mutta sairauden harvinaisemmat muodot voivat alkaa jopa jo ennen 40 ikävuotta.9 Yksi prosentti yli 60-vuotiaista sairastaa Parkinsonin tautia.10

 

Koska riski sairastua Parkinsonin tautiin kasvaa ikääntymisen myötä, ja koska ihmiset elävät entistä pidempään, tarkoittaa se samalla sitä, että myös Parkinsonin tautia sairastavien määrä kasvaa.11

Faktoja Parkinsonin taudista

Parkinsonin tauti kehittyy ja ilmenee yleensä noin 60 vuoden iässä.4

Parkinsonin tauti on toiseksi yleisön hermostoa rapauttava sairaus.3

People who are concerned that they – or their loved ones – are experiencing symptoms of Parkinson’s disease should see their doctor for help and advice.

Diagnoosi ja hoito

Parkinsonin taudin diagnosointi perustuu potilaan aiempien terveystietojen arviointiin, kliinisiin tutkimuksiin sekä hoitovasteeseen. Tällä hetkellä ei ole olemassa biokemiallisen kuvantamisen keinoja tai geenitestejä, joilla tauti voitaisiin aukottomaksi diagnosoida.12,13 On kuitenkin olemassa useita  arviointiasteikoita, joiden avulla voidaan arvioida oireiden ja taudin vakavuutta.

 

Parkinsonin tautiin ei toistaiseksi ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta oireita lievittäviä hoitoja on saatavilla ja tutkimustyö jatkuu. Vaikka nykyiset Parkinsonin taudin hoidot eivät estä sairauden etenemistä, hoidoilla voidaan tilapäisesti hallita ja lievittää oireita sekä parantaa potilaiden ja heidän hoitajiensa elämänlaatua.

 

Parkinsonin taudin hoitoon käytetään yleensä lääkkeitä ja joissain tapauksissa leikkaushoitoa. Lisäksi myös liikunnalla, ruokavaliolla, täydentävillä hoitomuodoilla, henkisellä tuella ja vahvoilla ihmissuhteilla on suuri merkitys. Parkinsonin taudin ymmärtäminen, uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen ja uusien tavoitteiden ja haasteiden hyväksyminen on lähes yhtä tärkeää kuin taudin käytännön hoito.

1.    Weintraub D, Comella CL, Horn S. Parkinson's disease-Part 1: Pathophysiology, symptoms, burden, diagnosis,        and assessment. Am J Manag Care 2008; 14 (2 Suppl): S40–48.
2.    Poewe W, Mahlknecht P. The clinical progression of Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2009; 15 (Suppl 4):
       S28–S32.
3.    Chaudhuri KR, Ondo W. Handbook of Movement Disorders. London: Current Medicine Group, 2009.
4.    Goldman JG, Postuma R. Premotor and nonmotor features of Parkinson’s disease. Curr Opin Neurol 2014; 27 (4): 434–441.
5.    Kalia LV, Lang AE. Parkinson’s disease. Lancet 2015; 386 (9996): 896–912.
6.    GBD 2017 Disease and Injury Incidence and Prevalence Collaborators. Global, regional, and national incidence, prevalence,        and years lived with disability for 354 diseases and injuries for 195 countries and territories, 1990–2017: a systematic analysis        for the Global Burden of Disease Study 2017. Lancet 2018; 392 (10159): 1789–1858.
7.    Kowal SL, Dall TM, Chakrabarti R, et al. The current and projected economic burden of Parkinson’s disease in the United            States. Mov Disord 2013; 28 (3): 311–318.
8.   de Lau LML, Breteler Monique MB. Epidemiology of Parkinson's disease. Lancet Neurol 2006; 5 (6): 525–535.
9.   Dorsey ER, Constantinescu R, Thompson JP, et al. Projected number of people with Parkinson disease in the most populous   
      nations, 2005 through 2030. Neurology 2007; 68 (5): 384–386.
10.  Jankovic J. Parkinson’s disease: clinical features and diagnosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2008; 79 (4): 368–376.
11.  Williams DR, Litvan I. Parkinsonian syndromes. Continuum (Minneap Minn) 2013; 19 (5): 1189–1212.

  1. World Health Organization. Neurological Disorders: Public Health Challenges. 2006. (http://www.who.int/mental_health/publications/neurological_disorders_ph_challenges/en/)
  2. Schapira AHV The management of Parkinson’s disease - what is new? Eur J Neurol 2011;18(Suppl 1):12.
  3. GBD 2017 Disease and Injury Incidence and Prevalence Collaborators. Global, regional, and national incidence, prevalence, and years lived with disability for 354 diseases and injuries for 195 countries and territories, 1990–2017: a systematic analysis  for the Global Burden of Disease Study 2017. Lancet 2018; 392 (10159): 1789–1858
  4. Weintraub D, Comella CL, Horn S. Parkinson's disease-Part 1: Pathophysiology, symptoms, burden, diagnosis, and assessment. Am J Manag Care. 2008; 14(2 Suppl):S40-8.
  5. Kowal SL, Dall TM, Chakrabarti R, et al. The current and projected economic burden of Parkinson’s disease in the United States. Mov Disord 2013; 28 (3): 311–318.
  6. Tysnes & Storstein. Epidemiology of Parkinson's disease. J Neural Transm 2017;124:901-905.

More from lundbeck

Our History

A long, proud story has led Lundbeck to where it is today.

Restoring Brain Health

What brain health means to us at Lundbeck.

Research and Development 

R&D of new and improved treatments is at the core of what we do.