Olet siirtymässä toiselle sivustolle

Olet poistumassa Oy H. Lundbeck Ab:n ylläpitämältä sivustolta!

 

Olet siirtymässä sivustolle:

Peruuta

Migreeni

Mitä migreeni on

Migreenikohtaus on voimakas päänsärky, johon liittyy usein muita oireita, jotka estävät henkilöä elämästä normaalia elämää.

Yleiskatsaus migreeniin

Migreeni on yleinen sairaus, johon liittyy voimakkaita ja invalidisoivia päänsärkyjä.(1) Joillakin ihmisillä on myös niin sanottuja ´aura-oireita´ - hetkellisiä näkökyvyn tai muiden aistien häiriöitä.(1)

 

Migreenipotilaat kuvaavat usein laukaisevia tekijöitä, jotka lisäävät migreenikohtauksen todennäköisyyttä. Esimerkkejä laukaisevista tekijöistä ovat naisten hormonaaliset muutokset (kuten kuukautiskierron aikaiset muutokset), altistuminen kirkkaalle valolle, unen puute, nälkä tai jano sekä stressi.(2)


Vaihtoehtoisesti migreenikohtaus voi tulla ilman mitään ilmeistä syytä.(3)

Jokainen kokee migreenin eri tavalla. Jotkut selviävät oireista itsekseen, toiset voivat tarvita niihin hoitoa.(1,3)

 

Tietoa migreenistä

Migreenikohtaus on voimakas päänsärky, joka estää ihmistä elämästä normaalia elämää. Joillakin  ihmisillä on myös niin sanottuja ´aura-oireita´ - hetkellisiä näkökyvyn tai muiden aistien häiriöitä, kuten valon välähdysten näkemistä, sokeita pisteitä näkökentässä tai pistelyn tunnetta.(1,2)

Normaali toiminta, kuten kävely tai portaiden nousu, pahentaa migreenipäänsärkyä.(1) Migreenikohtauksen aikana voi esiintyä  pahoinvointia sekä erittäin voimakasta valo- ja ääniherkkyyttä.(1)

migreenin oireet

Migreeniä on kahta pääasiallista alatyyppiä: aurallista ja ilman auraa.(1)

 

  • Migreeni ilman auraa – voimakkuudeltaan kohtalaisesta vaikeaan, jyskyttävä päänsärky, tyypillisesti toisella puolella päätä (ja yleensä kohdistuu etuosaan), kestää vähintään muutamia tunteja ja mahdollisesti jopa kolme päivää.(1) Normaali toiminta, kuten kävely tai portaiden nouseminen pahentavat päänsärkyä(1). Henkilö, jolla on migreenikohtaus, voi olla pahoinvoiva sekä erityisen herkkä valolle ja äänille.(1)
 
  • Aurallinen migreeni – päänsärky, johon liittyy sarja näköhäiriöitä, kuten valon vilkkumista, siksak-kuvioita tai sokeita pisteitä.(1,3) Vaihtoehtoisesti päänsärkyyn voi liittyä pistelyn tunnetta, kihelmöintiä tai puutumista kämmenissä, käsivarsissa tai kasvoissa.(1,3) Harvinaisempaa on, että auraan liittyy puhumisen vaikeutta. Auraoireet voivat kestää viidestä minuutista tuntiin ja yleensä ne alkavat ennen päänsärkyä.(1)

 

Erilaisista oireista, kuten väsymyksestä, keskittymisvaikeuksista ja niskan jäykkyydestä, voi kärsiä jopa tunteja tai päiviä ennen ja jälkeen migreenikohtauksen.(1)

 

Kun henkilöllä on toistuvia migreenikohtauksia -kuukaudessa vähintään 15 päänsärkypäivää, joista vähintään 8 päivänä myös muita migreenioireita- puhutaan kroonisesta migreenistä.(1)

1,3 mrd

·        
Maailmanlaajuisesti migreenistä kärsii 1,3 miljardia ihmistä.(3)

~ 20%

·        
Noin 20 %  migreenipotilaista kärsii auraoireista.(2)

~ 40%

Vain noin 40 % migreeniä sairastavista on hakenut apua lääkäriltä.(6)

tilastollisia tietoja

 Maailman laajuisesti migreenistä kärsii 1,3 miljardia ihmistä. Se on yksi maailman yleisimmistä sairauksista.(4) Migreeni on yleisintä 35-39-vuotiaiden ikäryhmässä ja naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä.(5) Noin 20 % migreenipotilaista kärsii auraoireista.(3)

 

Maailman terveysjärjestön (WHO:n) maailmanlaajuisesta tutkimuksesta ilmenee, että migreeni ja muut voimakkaat päänsäryt lisäävät poissaoloja töistä ja harrastuksista keskimäärin 7 päivää vuodessa.(6)  Lisäksi kroonisesta migreenistä kärsivillä on tavallisiin migreenipotilaihin verrattuna kolminkertainen määrä päiviä, jolloin he eivät selviä normaaleista päivittäisistä askareista.(7)

 

Migreenipotilaat saattavat kärsiä kohtausten lisäksi energian vähyydestä sekä tunne-elämän tai mielenterveyden ongelmista.(8)

Facts about Migraine

The most likely age group to have migraine is 35–39 years.4

People with migraine miss an average of 7 extra days of work or activities per year.5

Jos epäilet, että itselläsi tai läheiselläsi on migreenioireita, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.  

Diagnoosi ja hoito

Migreenidiagnoosi perustuu potilaan aiempiin päänsärkyoireisiin (kohtausten esiintymistiheys sekä kivun vaikeusaste, sykkivyys ja toispuolisuus), havaittuihin laukaiseviin tekijöihin ja mahdollisiin muihin fyysisiin oireisiin.(3) Oikean diagnoosin teossa lääkäriä auttaa, jos potilas on pitänyt päiväkirjaa oireistaan.(3)

 

Elämäntapamuutokset -kuten säännöllisempi ruoka- ja unirytmi- auttavat vähentämään migreenikohtauksia laukaisevia tekijöitä.(3) Kohtauksen aikana lääkehoidolla voidaan pienentää kohtauksen voimakkuutta (akuuttihoito) ja jatkuvalla lääkityksellä pyritään vähentämään uusien kohtausten todennäköisyyttä (estohoito).(3,9)

 

Silti eräässä 30-vuotisessa migreenipotilaille tehdyssä tutkimuksessa vain noin 40% potilaista oli kääntynyt lääkärin puoleen ja vain noin 60% oli käyttänyt jonkin laista hoitoa.(10)

 

Migreenin hallinta on tärkeää, koska lääkkeiden liikakäyttö voi aiheuttaa uuden päänsäryn tai pahentaa jo olemassa olevaa päänsärkyä. Tätä kutsutaan lääkepäänsäryksi.(1)

  1. Headache Classification Committee of the International Headache Society (IHS). The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition. Cephalalgia. 2018;38(1):1–211.
  2. Pavlovic JM, Buse DC, Sollars CM, Haut S, Lipton RB. Trigger factors and premonitory features of migraine attacks: summary of studies. Headache. 2014;54(10):1670–1679.
  3. Weatherall MW. The diagnosis and treatment of chronic migraine. Ther Adv Chronic Dis. 2015;6(3):115–123.
  4. GBD 2017 Disease and Injury Incidence and Prevalence Collaborators. Global, regional, and national incidence, prevalence, and years lived with disability for 354 diseases and injuries for 195 countries and territories, 1990–2017: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2017. Lancet. 2018;392(10159):1789–1858
  5. GBD 2016 Headache Collaborators. Global, regional, and national burden of migraine and tension-type headache, 1990–2016: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2016. Lancet Neurol. 2018;17(11):954–976.
  6. Alonso J, Petukhova M, Vilagut G, Chatterji S, Heeringa S, Üstün TB, et al. Days out of role due to common physical and mental conditions: results from the WHO World Mental Health surveys. Mol Psychiatry. 2011;16(12):1234–1246.
  7. Adams AM, Serrano D, Buse DC, Reed ML, Marske V, Fanning KM, et al. The impact of chronic migraine: the Chronic Migraine Epidemiology and Outcomes (CaMEO) Study methods and baseline results. Cephalalgia. 2015;35(7):563–578
  8. Raggi A, Giovannetti AM, Quintas R, D’Amico D, Cieza A, Sabariego C, et al. A systematic review of the psychosocial difficulties relevant to patients with migraine. J Headache Pain. 2012;13(8):595–606.
  9. National Institute for Health and Care Excellence (NICE). Headaches in over 12s: diagnosis and management. Clinical guideline. 2012. Available from: http://nice.org.uk/guidance/cg150 [accessed 15 October 2019].
  10. Merikangas KR, Cui L, Richardson AK, Isler H, Khoromi S, Nakamura E, et al. Magnitude, impact, and stability of primary headache subtypes: 30 year prospective Swiss cohort study. BMJ. 2011;343:d5076.

  1. Headache Classification Committee of the International Headache Society (IHS). The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition. Cephalalgia. 2018;38(1):1–211.
  2. Weatherall MW. The diagnosis and treatment of chronic migraine. Ther Adv Chronic Dis. 2015;6(3):115–123.
  3. GBD 2017 Disease and Injury Incidence and Prevalence Collaborators. Global, regional, and national incidence, prevalence, and years lived with disability for 354 diseases and injuries for 195 countries and territories, 1990–2017: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2017. Lancet. 2018;392(10159):1789–1858.
  4. GBD 2016 Headache Collaborators. Global, regional, and national burden of migraine and tension-type headache, 1990–2016: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2016. Lancet Neurol. 2018;17(11):954–976. 
  5. Alonso J, Petukhova M, Vilagut G, Chatterji S, Heeringa S, Üstün TB, et al. Days out of role due to common physical and mental conditions: results from the WHO World Mental Health surveys. Mol Psychiatry. 2011;16(12):1234–1246.
  6. Merikangas KR, Cui L, Richardson AK, Isler H, Khoromi S, Nakamura E, et al. Magnitude, impact, and stability of primary headache subtypes: 30 year prospective Swiss cohort study. BMJ. 2011;343:d5076.

More from lundbeck

This is Lundbeck

A specialized pharmaceutical company focused exclusively on brain diseases.

Research and Development

R&D of new and improved treatments is at the core of what we do.

Sustainability

Lundbeck remains committed to sustainability through our strong strategy.