Olet siirtymässä toiselle sivustolle

Olet poistumassa Oy H. Lundbeck Ab:n ylläpitämältä sivustolta!

 

Olet siirtymässä sivustolle:

Peruuta

Neurologia

Tietoa neurologisista häiriöistä

Neurologiset häiriöt ovat keskus- ja ääreishermoston sairauksia. Toisin sanoen aivot, selkäydin, hermot ja lihakset säätelevät ja koordinoivat kehon toimintoja.

Dementia on etenevää aivojen ja niiden toimintakyvyn rappeutumista. Se on erittäin vakava tila, joka muuttaa ihmisen persoonallisuutta ja vaikuttaa jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen. Dementiaa esiintyy useimmiten iäkkäillä.

Ihmiset, joilla on dementia, kärsivät muistin heikkenemisestä erityisesti uuden tiedon osalta. Aluksi he voivat huomata kadottavansa avaimet yhä useammin, mutta sairauden edetessä he eivät ehkä enää tunnista perheenjäseniään. Myös harkintakyky, kyky huolehtia omista asioista sekä suunnittelukyky heikkenevät. Dementiaa sairastavat menettävät sosiaaliset taitonsa ja heillä on usein ongelmia mielialan hallinnan kanssa sekä taipumusta ärtyneisyyteen ja kiihtyneisyyteen. Oireet tyypillisesti ilmaantuvat ja pahenevat vuosien aikana.

Dementialle on useita syitä, joista kaikkein yleisin on Alzheimerin tauti, johon liittyy epätavallisten amyloidiplakkien ja tau-vyyhtien kertyminen aivoihin. Tietyissä toisen tyyppisissä dementioissa on myös epätavallista tau-proteiinin kertymistä aivoihin; ryhmänä näitä kutsutaan tauopatioiksi.

Dementiaa sairastavat muuttuvat lopulta täysin riippuvaisiksi muista. Dementiaan ei ole toistaiseksi parantavaa hoitoa, mutta oireita lievittäviä hoitoja on tarjolla.. Ne voivat parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua erityisesti sairauden alkuvaiheessa. 

Lisää tietoa Alzheimerin taudista täältä.

Epilepsia on aivojen häiriö, jossa ihmisellä on kohtauksia – äkillisiä sähkötoiminnan aaltoja aivoissa. Kohtauksen aikana useimmat ihmiset kokevat muutoksia tajunnan tasossa ja siinä kuinka aistivat asioita, etääntymisestä tajunnan tason täydelliseen menettämiseen. Fyysiset oireet ovat yleisiä, mukaan lukien puhumisen vaikeudet, vapina ja kouristukset. Toiset kohtaukset ovat lieväoireisia ja voivat olla hankalia huomata, kun taas toiset ovat täysin invalidisoivia. Tyypistä riippuen kohtaukset voivat kestää muutamista
sekunneista useisiin minuutteihin.

 

 

Kohtauksille on useita syitä kuten perinnölliset olosuhteet ja aivovauriot, vaikka useimmissa tapauksissa syytä ei voida tunnistaa. Epilepsiaoireyhtymää on myös useita muotoja – ryhmä ominaisuuksia, jotka esiintyvät yhdessä. Lennox-Gastaut´n syndrooma on harvinainen mutta vakava epilepsian muoto, joka ilmaantuu lapsuudessa. Kohtaukset aiheuttavat ihmiselle jäykkyyttä ja veltoksi menemistä, ja ne vaativat elämänmittaista hoitoa. Dravet'n oireyhtymä on harvinainen, peritty epilepsian muoto, joka tyypillisesti alkaa ensimmäisen elinvuoden aikana. Kohtaukset voivat alkaa kuumeen tai jopa lievän kehon lämpötilan muutoksen seurauksena.

 

Epilepsia on invalidisoiva sairaus, joka voi vaikuttaa ihmisen turvallisuuteen sekä hänen kykyyn työskennellä töissä tai koulussa. Esimerkiksi ihmiset, joilla on epilepsia, ovat korkeammassa riskissä joutua liikenneonnettomuuteen, ja useimmissa tapauksissa heidän ei pitäisi ajaa. Joillekin ihmisille, jotka kokevat toistuvia, voimakkaita ja pitkittyneitä kohtauksia, epilepsia voi aiheuttaa vaurioita aivoille.

Liikehäiriöihin liittyy epätavallisia ja tahattomia liikkeitä. Yleisesti ottaen liikehäiriöt voidaan jakaa tilanteisiin, joissa ihminen liikkuu liikaa (esim. Touretten syndrooma ja Huntingtonin tauti) ja tilanteisiin, joissa ihminen liikkuu liian vähän (esim. Parkinsonin tauti ja monijärjestelmäsurkastuma).

 

Touretten syndroomaan liittyy tahattomat, toistuvat liikkeet tai ääntely, jotka tunnetaan ´tic-oireina´ ja niitä esiintyy lapsuudessa. Huntingtonin tauti on peritty, etenevä aivosairaus, jota esiintyy yleensä keski- iässä. Se aiheuttaa vartalon tahattomia, nykiviä liikkeitä, jotka tunnetaan nimellä ´korea´, sekä ajattelun ja muistin ongelmia ja käytöksen ja persoonallisuuden muutoksia.

 

Parkinsonin tauti pitkäaikainen ja etenevä aivosairaus, jota esiintyy pääasiassa iäkkäillä. Se aiheuttaa vapinaa, liikkeiden hitautta, jäykkyyttä ja tasapainon ongelmia sekä ison joukon oireita, jotka eivät liity liikkumiseen (esim. kipu, mielenterveyden ongelmat, ajattelun ja muistin ongelmat). 

 

Monijärjestelmäsurkastumassa on samanlaisia liikeoireita kuin Parkinsonin taudissa, mutta se on harvinaisempi, kehittyy enemmän yllättäen, on vaikeasti tunnistettavissa ja siinä on vähemmän hoitovaihtoehtoja.

 

Liikehäiriöt ovat stigman lähde ja voivat häiritä yksilön kykyä toimia päivittäisessä elämässä. Kun Touretten syndrooma voi helpottaa iän myötä, etenevän aivosairauden kanssa elävät ihmiset puolestaan tulevat lopulta täysin riippuvaiseksi hoitajasta.

 

Lue lisää Parkinsonin taudista täältä.

Kipu on epämiellyttävä tunne, joka voi ilmetä akuutisti (esim. ruhjeiden tai luun murtumisen jälkeen) tai kroonisesti (esim. selkävamman tai aivohalvauksen jälkeen). Ihan aina selvää syytä kivulle ei pystytä löytämään. Eri ihmiset kokevat kivun eri tavoin ja siihen voivat vaikuttaa myös tunneperäiset tekijät, jolloin aistimus muuttuu ihmisen mielialan mukaan.

 

Akuutti kipu on kehon tapa varoittaa meitä vaurioista. Krooninen kipu taas aiheutuu kehon kipujärjestelmän toimintahäiriöstä. Neuropaattinen kipu on esimerkki kroonisesta kivusta, joka aiheutuu hermosolujen vahingoittumisesta loukkaantumisen, myrkytyksen tai muun häiriön seurauksena. Neuropaattinen kipu saattaa olla erittäin tuskallinen ja vaikuttaa negatiivisesti elämänlaatuun, mielialaan, uneen, ihmissuhteisiin sekä työkykyyn.

 

Päänsäryt ovat erittäin yleisiä, ja ne voidaan jakaa joko "ensisijaisiin", kuten migreeni, jännityspäänsärky ja sarjoittainen päänsärky tai "toissijaisiin", mikä tarkoittaa, että ne ovat seurausta toisesta sairaudesta. Migreeniin liittyy voimakasta päänsärkyä johon yhdistyy yleensä pahoinvointia ja/tai yliherkkyyttä valolle ja äänelle. Migreenipäänsäryn aikana, joka kestää tuntikausia tai jopa päiviä, potilaan toimintakyky heikkenee merkittävästi. Jännityspäänsärky on yleensä lievempi eikä siihen liity pahoinvointia. Sarjoittainen päänsärky taas on suhteellisen harvinainen, mutta erittäin kivulias. Siinä kipu tuntuu potilaan silmän tai ohimon ympärillä.

 

Lue lisää neuropaattisesta kivusta täältä ja migreenistä täältä.

Ihmisillä, joilla on unihäiriöitä, on epätyydyttävä uni joko laadullisesti, ajallisesti tai unen määrällisesti. Tämän seurauksena he tuntevat itsensä väsyneeksi päivän aikana, kokevat stressiä, heillä on mielialan häiriöitä (esim. ärtyneisyyttä ja liioiteltuja tunteita) ja heillä on vaikeuksia selviytyä normaaleista päivittäistä toimista kuten työssä ja koulussa tuottavana oleminen.

 

Unihäiriöitä on useita muotoja, joista osa on suhteellisen yleisiä (kuten unettomuus, unissakävely ja hengityshäiriöt vanhuksilla) ja osa melko harvinaisia (kuten narkolepsia). Unihäiriöihin liittyy usein masennusta, ahdistusta ja muutoksia kyvyssä ajatella. Useissa tapauksissa unihäiriöt ovat merkki tai seuraus jostain toisesta lääketieteellisestä tilasta tai mielenterveyden häiriöstä. Esimerkiksi liiallinen päiväväsymys on yleinen aivorappeumasairauden kuten Parkinsonin tai Alzheimerin taudin oire.

 

Narkolepsia on erityisen rasittava unihäiriö. Ihmiset, joilla on narkolepsia ovat liiallisen väsyneitä päivisin ja tarvitsevat säännöllisiä päiväunia. Tämän häiriön kanssa elävät ihmiset kokevat myös äkillistä lihasheikkoutta, joka voi aiheuttaa kaatumisen. Narkolepsia vaikuttaa työsuorituksiin ja suhteisiin, mutta myös toimintoihin kuten ajamiseen, josta tulee paljon hengenvaarallisempaa.     

 

More from Lundbeck

Pipeline

Discover our projects and compounds in development. 

Scientific Partnerships

Successes and our heritage have provided us with a strong global network.

Publications

Our policy for scientific publications and responsible clinical data sharing.