Skitsofrenia

Skitsofrenia on usein pitkäaikainen psykoottinen sairaus, joka saattaa muuttaa potilaan käsitystä todellisuudesta merkittävästi.

Skitsofrenia on yleinen, vaikea mielenterveyshäiriö, jota usein hävetään ja ymmärretään väärin. Skitsofreniaa sairastavilla esiintyy epätodellisia ajatuksia, tunnetiloja ja käytöstä, ja heidän on vaikea arvioida mikä on totta. Tällä voi olla suuri vaikutus ihmisen itsensä ja hänen perheensä elämään.

Skitsofrenia johtuu aivojen signaaleja lähettävien kemiallisten aineiden epätasapainosta, jonka vuoksi ihminen havaitsee (näkee, kuulee tai ajattelee) asioita, jotka eivät aina ole totta. Ei tiedetä täysin, mistä tämä epätasapaino johtuu.

Oireet

Skitsofrenialle ovat tyypillisiä psykoottiset jaksot (jolloin potilaan kosketus todellisuuteen hämärtyy), joiden välillä esiintyy tunteiden latistumista ja vetäytymistä.

Psykoottisten jaksojen aikana esiintyviä oireita kutsutaan positiivisiksi oireiksi. Niitä ovat ajatushäiriöt, harhaluulot (joihin usein liittyy vainoharhaisuutta) ja aistiharhat – lähinnä äänien kuuleminen. Oireisiin liittyy usein ahdistuneisuutta, masennusta ja touhuamista – vaikeuksia pysytellä paikallaan ja levottomuutta.

Vetäytymisjaksoilla taas esiintyy negatiivisia oireita. Niitä ovat tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, huono suunnittelu- ja aloitekyky tai sinnikkyyden, mielihyvän tai kiinnostuksen puute. Nimenomaan negatiiviset oireet aiheuttavat yleensä ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja päivittäisissä toimissa.

Tilastollisia tietoja

Skitsofrenian esiintyvyys ei riipu rodusta, kulttuurista eikä statuksesta. Yleensä se alkaa varhaisessa aikuisiässä (20 ikävuodesta lähtien)1, mutta sitä voi esiintyä missä iässä tahansa myöhäisistä teinivuosista lähtien. Skitsofreniaa esiintyy sekä miehillä että naisilla, mutta miehille se tulee yleensä vähän nuorempana.2 Yksittäisen ihmisen elinaikana mahdollisuus sairastua skitsofreniaan on noin 1 %.1

Vuonna 2004 Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että skitsofreniaa sairastavia on yli 26 miljoonaa, eli se on yksi maailman 20:stä eniten vammauttavasta sairaudesta.3 Vuonna 2004 siihen kuoli 30 000 ihmistä.3

Skitsofreniapotilaiden yleisin kuolinsyy liittyy sydän –ja verisuonisairauksiin4. Skitsofreniapotilailla noin 60 % ennenaikaisista kuolemista liittyy verenkiertoelimistön tai keuhkojen sairauksiin5. Lisääntynyt kuolleisuus johtuu yleisesti tiedetyistä riskitekijöistä, kuten ylipainosta, diabeteksesta, korkeasta verenpaineesta, dyslipidemiasta sekä tupakoinnista6

Skitsofrenian hoito on myös erittäin kallista. Sen ja muiden psykoottisten sairauksien on osoitettu kuluttavan Isossa-Britanniassa 1,5 %, Alankomaissa ja Ranskassa 2 % ja Yhdysvalloissa 2,5 % maan terveydenhuoltobudjetista.7,8

Mistä saa diagnoosin ja hoitoa

Tehokkaasta tutkimuksesta huolimatta skitsofreniaan ei ole vielä löydetty parannuskeinoa. Oireita voidaan kuitenkin menestyksellisesti hoitaa ja uhkaavan uuden sairausjakson "riskitekijät" tai "varoitusmerkit" on opittu huomaamaan.

Skitsofrenia vaatii pitkäaikaista hoitoa. Hoito vaatii sekä lääkitystä että psykososiaalista terapiaa. Psykoosijakson aikana sairaalahoito on potilaan hoidon ja seurannan takia usein tarpeen.

Vaikka skitsofrenia on vaikea sairaus, joillakin voi olla psykoosijakso vain kerran, ja saatuaan hoitoa ja kuntoutusta he voivat pystyä palaamaan moniin tavallisiin päivittäisiin toimiinsa. Toisille saattaa tulla pitkäaikaisia, hankalia oireita, jotka vähentävät kykyä opiskella, tehdä työtä tai olla tekemisissä ihmisten kanssa.

On tärkeää, että skitsofreniaa sairastavat saavat asiantuntevaa hoitoa ja ohjausta.

Kirjallisuusviitteet

1. Tsuang MT, Farone SV. Schizophrenia. Second edition. Oxford University Press Inc., New York: 2005.

2. www.schizophrenia.com/szfacts.htm. Accessed 22/09/11.

3. World Health Organisation. The global burden of disease. 2004 update. www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/2004_report_update/en/index.html. Accessed 06/09/11.

4. Hennekens et al., 2005; Osby., 2000; Brown., 1997 

5. Osby., 2000; Tiihonen et al., 2009; Parks et al., 2006

6. De Hert et al., 2009

7. Rössler W, Salize HJ, van Os J, Riecher-Rössler A. Size of burden of schizophrenia and psychotic disorders. Eur Neuropsychopharmacol 2005; 15 (4): 399–409.

8. Lindström E, Eberhard J, Neovius M, Levander S. Costs of schizophrenia during 5 years. Acta Psychiatr Scand Suppl 2007; 116 (435): 33–40.

Potilaille ja läheisille

Cookie Policy
Olet poistumassa Lundbeck.fi -sivustolta